sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Kylmää surua

Blogini käynnistyy valitetavasti surullisissa merkeisssä. Olen kauan miettinyt oman blogin perustamista, mutta aina se on vain jotenkin jäänyt ja nyt vihdoin kun saan sen aikaiseksi niin päädyn aloittamaan näin surullisella postauksella... 
Olin eilen hautajaisissa, jotka olivat minulle rakkaan setäni. Hän nukkui luotamme pois aivan liian aikaisin, enkä ole vieläkään täysin käsittänyt, että hän on oikeasti poissa. 



"On lähdön hetki saapuva, 
sen kaikki kohtaa kerran.
Vaan milloin,
millä tavalla,
se tiedossa on Herran."





Siunaustilaisuudessa lauloin yhdessä serkkuni kanssa muutaman laulun, sekä yksin yhden laulun, jonka opettelin tätä tilaisuutta varten, koska siinä on niin kauniit sanat ja ne olivat myös niin osuvat. Laulun nimi on "Liian kylmät tuulet" ja se löytyy ainakin "Nuoren saurakunnan veisukirjasta". Se on sellainen punainen kirja, jota käytetään usein esim. ripareilla. Sieltä löytyy myös monia muita kauniita lauluja, mutta kaikki ne ovat hengellisiä, joten täysateistien makuun ne eivät ole. 

Tässä kuitenkin asuni hautajaisista: 

Bolero: Vero Moda
Korsetti: Burleska (tilattu EMP:ltä)
Hame: Itse tehty 

Koska on talvi, niin ulkona ollessani minulla oli tuossa päällä viellä myös itse tekeminä viitta. Viitan tein alunperin viime vuonna olleita wanhojen tansseja varten ja viitta näyttääkin parhaimmalta juuri wanhojenmekkoni kanssa. Mutta on kyllä kätevä muidenkin juhla-asujen päällä (: 


Sitten olisi vielä lähikuvaa tilaisuutta varten tekemästäni kampauksesta ja meikistä: 



Kuva on otettu vasta tilaisuuden jälkeen, joten se näyttää hieman sotkuisemmalta, mutta se pysyi koossa kohtuullisen rankasta lumisateesta huolimatta. Onneksi (: 
Meikin pidin hillittynä ja klassisena, sillä kyseessä oli muistotilaisuus. 

Nämä olivat jo toiset hautajaiset joihin olen osallistunut kuukauden sisällä... Toivotaan, että ei tulisi enää kolmansia lähiaikoina. 


<3 Erica 


6 kommenttia:

  1. Voi Erika. Ikävissä merkeissä jouduit nyt postaamaan. Otan osaa suruunne, aina ei vaan voi ymmärtää, että miksi joskus tapahtuu, jotain ja aivan liian aikaisin. Ihana on kun perustit blogin. Tulen kyllä jatkossakin vierailemaan ja ei sitten mitään paineita, mä niin odotan sitä, että saan nähdä sun persoonallista olemustasi. Muista mitä sulle marraskuussa sanoin, että pidä aina itsesti tuollaisena kuin nyt oot. Älä anna kenenkään vaikuttaa persoonaasi. Sä oot upea ja ihanan persoonallinen. Se on tärkeintä. Paljon sydämiä sulle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei sitä voi koskaan ymmärtää kaikkea sitä, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Mutta ehkä meidän ei tarvitsekkaan. Kiva kuulla, että tulet vierailemaan toisenkin kerran ja yritän olla ottamatta paineita (eri asia miten tulen siinä onnistumaan) :D Suuret kiitokset kannustavista sanoista, tarkoitus olisi pysyä itsenäni <3 Ja äiti lähettää vielä terkkuja takaisin! (:

      Poista
    2. Jaoin tätä sun sivun osoitetta mun facekavereillekin ;)

      Poista
  2. Osanotto suruusi! Palaan jatkossakin tänne lukemaan! Kaunis asu ja viitta!

    VastaaPoista
  3. Kiitokset osanotastasi savisuti ja ihana kuulla, että palaat blogiini myöhemminkin! <3

    VastaaPoista